Jussila Weather Sääasema Leppioja Haapavesi Finland

Leveysaste|Pituutsaste|Korkeus merenpinnasta

FMI rss

www.ilmatieteenlaitos.fi/api/news/tiedote/rss
15.04.2021 05:00

Perseverance-kulkija laskeutui helmikuussa 2021 menestyksekkäästi Marsin pinnalle. Perseverance tutkii ainakin seuraavan Marsin vuoden eli noin kahden Maan vuoden ajan muinaista jokisuistoa Jezero-kraatterissa. Kulkija on laskeutumisensa jälkeen verrytellyt robottikäsiään ja toimittanut Maahan runsaasti korkealaatuisia kuvia, videota sekä ääninäytteitä.

Kulkijassa oleva espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämä Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) -mittauslaitteisto on myös otettu käyttöön. MEDA-mittauslaitteisto on Marsin olosuhteisiin kehitetty sääasema, jossa Marsin ilmakehän paine- ja kosteusolosuhteita mittaavat Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan valmistamat mittalaitteet. Myös Perseverancen Ingenuity-helikopteri hyödyntää lennoillaan MEDA-mittauslaitteiston tarjoamaa mittausdataa ja erityisesti paikallisia tuulitietoja.

Mittalaitteiden on pystyttävä toimittamaan korkealaatuisia ja luotettavia mittauksia myös pitkän avaruusmatkan jälkeen.

”Tieteeseen pohjautuvat tarkat ja luotettavat olosuhdemittaukset ovat Mars-tutkimuksen ytimessä ja siksi onkin hienoa saada vahvistus anturiemme toiminnasta vaativan avaruusmatkan jälkeen Marsin pinnan ääriolosuhteissa. Vaisalan anturiteknologia on parhaimmillaan haasteellisissa mittausolosuhteissa", sanoo Vaisalan tuotteista ja järjestelmistä vastaava johtaja Liisa Åström.

”Marsiin lähtevän mittalaitteen on toimittava kaikissa olosuhteissa ja testit ovat sen mukaiset. Mittalaitteiden valmistus, testaus ja viimeistely on vuosien projekti, joten tuntuu hienolta nähdä laitteet viimein työssään Marsissa”, tiivistää tutkimusinsinööri Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta.

Hieta jatkaa: ”Esimerkiksi Perseverancen kyydissä oleva kosteusmittalaite on käynyt läpi kovan karsinnan. Kosteutta mittaavan anturin ympärille rakennettiin Ilmatieteen laitoksella 13 erilaista instrumenttimallia, joita testattiin useita kertoja karuissa olosuhteissa, kuten hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Lisäksi ne altistettiin testeissä tärinälle ja shokeille. Mallikappaleista toimintavarmin valittiin osaksi MEDA-laitteistoa.”

Ensimmäiset mittaustulokset vastaavat odotuksia

MEDA-laitteisto on toimittanut maahan ensimmäiset ympärivuorokautiset mittaussarjat sekä paineesta että suhteellisesta kosteudesta Marsissa. Mitatut arvot vastaavat odotuksia.

”Painetaso sekä paineen vuorokautinen vaihtelu Jezero-kraatterissa vastaa hyvin mallinnuksia. Suhteellinen kosteus on päivisin käytännössä nollassa (0 %) ja kohoaa yöllä selkeästi paikallisen lämpötilan laskiessa melkein -80 °C:een. Esimerkiksi Maassa 20 prosentin suhteellista kosteutta pidetään jo hyvin matalana eikä nollaa lähestyviä ilman suhteellisia kosteuksia juurikaan mitata. Painedatasta on myös havaittu Perseverancen ohi kulkeneita pölypyörteitä, jotka näkyvät painedatan signaalissa nopeina, terävinä paineenlaskuina”, sanoo Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

Marsin säätilat ja ilmakehä kiinnostavat suomalaistutkijoita

Perseverance-kulkija on suunniteltu tutkimaan Marsin olosuhteita ja geologiaa sekä etsimään merkkejä muinaisesta elämästä. Vaikka elämän merkit kiehtovat, suomalaisten tutkijoiden kiinnostus kohdistuu erityisesti Marsin kaasukehään.

”Maalla ja Marsilla on paljon yhteisiä piirteitä, minkä vuoksi Marsin ilma- ja kaasukehän tutkimus on meille kiinnostavaa ja auttaa ymmärtämään myös Maan ilmakehän käyttäytymistä. Lisäksi pölymyrskyt voivat Marsissa olla rajuja, joten kyky ennakoida myrskyjä on tärkeää, jos Marsiin halutaan tulevaisuudessa lähettää miehitettyjä avaruuslentoja. Tätä varten Marsiin tarvittaisiin sääasemaverkosto”, toteaa Maria Genzer.

Suomalaisosaamiseen pohjautuva meteorologinen havaintoverkko

Perseverance ja vuonna 2012 Marsiin laskeutunut Curiosity-kulkija tekevät mittauksia noin 3700 kilometrin päässä toisistaan. Kummankin kulkijan kyydissä on saman tyyppiset suomalaiset paine- ja kosteusmittauslaitteet, joiden tuottama data lähetetään maahan analysoitavaksi.

Kulkijoiden tuottama data yhdistettynä Marsissa olevan NASAn Insight-laskeutujan toimittamiin havaintoihin muodostaa ensimmäisen vieraan planeetan pinnalla toimivan kolmen mittauspisteen meteorologisen havaintoverkon. Havaintoverkko mahdollistaa Marsin ilmakehän ja sen ilmiöiden mallinnuksen entistä tarkemmin.

”Tulevaisuudessa toiveenamme on saada lisää mittauspisteitä Marsin kamaralle. Tämä on keskeisenä tavoitteena muun muassa Ilmatieteen laitoksen johtamassa MetNet-hankkeessa, jossa kehitettävien pienten Marsin pintaan iskeytyvien luotainten avulla planeetalle voitaisiin muodostaa kattava säähavaintoverkosto”, kertoo Hieta.

Mars 2020 -missio on osa NASAn Mars-tutkimusohjelmaa. Perseverance-kulkijan yksi päätehtävistä on kerätä ja varastoida sarja kivi- ja maanäytteitä, jotka voidaan tulevaisuudessa tuoda Maahan tutkittavaksi. Seuraavan kerran suomalaisteknologian on tarkoitus suunnata kohti Marsia Euroopan avaruusjärjestö ESAn ja Venäjän avaruusjärjestö Roscosmosin ExoMars-luotaimen kyydissä vuonna 2022.

Lisätietoja tiedotusvälineille:

Maria Genzer, ryhmäpäällikkö, planeetta- ja avaruusteknologiatutkimus, Ilmatieteen laitos +358 29 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Maria Hieta, tutkimusinsinööri, Ilmatieteen laitos +358 29 539 2063, maria.hieta@fmi.fi

Tiina Ervasti, viestintäasiantuntija, Ilmatieteen laitos +358 29 539 3501, viestinta@fmi.fi

Miia Lahti, viestintäpäällikkö, Vaisala +358 50 555 4420, comms@vaisala.com

Ilmatieteen laitos on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva tutkimus- ja palvelulaitos. Sen tehtävänä on tuottaa laadukkaita havaintoja ja tutkimustietoja ilmakehästä ja meristä. Laitos yhdistää tämän asiantuntemuksen sää-, ilmasto- ja meritiedepalveluihin, joita se tarjoaa yleisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi ottaen huomioon tarpeen ylläpitää valmiutta. Lisätietoja Ilmatieteen laitoksen toiminnasta avaruudessa: https://space.fmi.fi linkedin.com/finnish-meteorological-institute

Vaisala on maailman johtava sää-, ympäristö- ja teollisuusmittausten ratkaisuja tarjoava yritys. Yli 80 vuoden kokemukseensa tukeutuen Vaisala auttaa tekemään havaintoja paremman maailman rakentamiseksi myös avaruuden olosuhteet kestävällä teknologialla, jota on käytössä jopa Marsissa ja vieläkin kauempana. Olemme luotettava kumppani asiakkaille ympäri maailman. Tarjoamme kattavan valikoiman edistyksellisiä havainto- ja mittaustuotteita sekä palveluita. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on yli 1 900 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiö on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. vaisala.fi/avaruus, twitter.com/VaisalaGroup, linkedin.com/vaisala

01.04.2021 10:00

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan vajaasta kahdesta plusasteesta Keski-Lapin noin seitsemään pakkasasteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli laajalti tavanomaista korkeampi, lähinnä maan itäosassa sekä Kainuussa lämpötila oli tavanomainen. Lounaissaaristossa, länsirannikolla sekä Lapin luoteisosassa keskilämpötila oli reilut kaksi astetta tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas Pohjois-Karjalassa oltiin vertailukauden keskiarvon tuntumassa.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Jomala Jomalabyssa kuun 23. päivänä mitattu 14,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kuhmon Kalliojoella kuun 9. päivänä mitattu -38,9 astetta.

Lauha loppukuu sulatti lumia

Maaliskuun sademäärä oli yleisesti keskimääräinen tai keskimääräistä pienempi, lähinnä Kainuussa sademäärä oli paikoin tavanomaista suurempi. Eniten satoi Puolanka Paljakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 63,1 millimetriä. Vähiten maaliskuussa satoi Kustavin Isokarin havaintoasemalla, 12,1 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 20,4 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Paljakan havaintoasemalla kuun 29. päivänä.

Kuukauden päättyessä maan lounaisosassa sekä Ahvenanmaalla oli lumetonta, muualla maassamme oli lunta vielä noin 10–90 senttimetriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa ja Kilpisjärvellä. Pitkän ajan keskiarvoihin nähden kuun lopussa lähes koko maassa oli tavanomaista vähemmän lunta, Keski-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän. Maaliskuun alussa ja vielä puolivälissäkin lunta oli varsinkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, mutta kuun lopun pitkä lauha jakso sulatti lumia keskiarvon alapuolelle.

Auringonpaistetunteja oli maaliskuussa melko tavanomainen määrä.

Lisätietoja:

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

31.03.2021 10:09

Tiedotetta päivitetty 3.4.2021: Tarkennettu pääsiäismaanantain sateita.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 31.3. laatiman ennusteen mukaan pääsiäistä vietetään hieman tavanomaista lauhemmassa säässä. Pitkäperjantaina sää on pilvinen, ja yleisesti tulee vesi- tai räntäkuuroja, pohjoisessa myös lumikuuroja

”Suomen yllä on heikko matalapaineen osakeskus, joka synnyttää kuurosateita eri puolella maata. Sadekertymät jäävät kuitenkin vähäisiksi”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Lauantain ja sunnuntain aikana lännen ja etelän välinen ilmavirtaus alkaa vähitellen vahvistua ja Suomeen virtaa lauhempaa ilmamassaa. Samalla sää poutaantuu. Lähinnä maan pohjoisosassa esiintyy sunnuntaina vähäisiä lumi- tai räntäsateita. Pohjoisessa on enimmäkseen pilvistä, maan etelä- ja keskiosassa on selkeämpää.

Pääsiäismaanantaina lauha ilmavirtaus jatkuu, mutta sää muuttuu lähes koko maassa epävakaiseksi, kun lännestä saapuu sadealue. Maan pohjoisosassa sateet tulevat lumena tai räntänä ja ovat paikoin melko runsaita, joten ajokeli muuttunee huonoksi. Länsi-Lapissa lunta voi kertyä jopa 10 senttimetriä. Etelämpänä sataa vettä. Lämpötila painuu öisin suuressa osassa maata pakkasen puolelle. Yleisesti yölämpötilat ovat -1 asteesta -10 asteeseen, etelässä lämpötila on nollan molemmin puolin. Päivisin lämpötila kohoaa plussan puolelle, aluksi noin 3 ja 6 asteen välille ja sunnuntaina 6 ja 10 asteen välille. Lapissakin lämpötila nousee muutaman asteen plussan puolelle.

Pääsiäistä vietetään usein vaihtelevassa kevätsäässä

Huhtikuun alkuun ajoittuva pääsiäinen on lämpötiloiltaan usein vielä vaihteleva. Tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa +5 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa lähempänä nollaa astetta. Öisin on koko maassa pakkasta, etelässä pari astetta, maan keskivaiheilla noin -5 astetta ja pohjoisessa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin -5 ja -10 asteen välillä.

Lunta on huhtikuun alussa vielä tyypillisesti koko maassa. Etelä- ja länsirannikolla lumet ovat tavallisesti jo hyvin vähissä ja maa on osin paljas. Lapissa lunta on keskimäärin 60–80 senttimetriä. Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa melko yleisesti hieman tavanomaista vähemmän, vaikka maa on paljaana käytännössä vain Lohja-Vaasa linjan länsipuolella. Maan länsiosassa lumensyvyys vaihtelee 0 ja 40 senttimetrin välillä ja maan itä- ja pohjoisosassa noin 25 ja 90 senttimetrin välillä.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin reilua viikkoa myöhemmin vuodenaikaan nähden tavanomaisessa säässä. Päivälämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 5 ja 10 asteen ja pohjoisessa 0 ja 5 asteen välillä. Tosin Pohjois-Lapissa oli päivisinkin pikkupakkasta. Yöt olivat kylmiä ja käytännössä koko maassa oli pakkasta. Pitkäperjantai ja lankalauantai olivat poutaisia, mutta pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina pohjoiseen satoi lisää lunta ja etelämpänä saatiin vesisateita.

Lisätietoja:

Pääsiäisen säätilastot Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) Säätilastoja Ilmastopalvelusta: puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

09.03.2021 06:01

Monet erilaiset tekijät selittävät COVID-19-tartuntatiheyden vaihtelua. Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti COVID-19-tartunnan itämisaikaa.

Mikrobiologiset laboratoriokokeet ovat jo aiemmissa tutkimuksissa osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää

”On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet”, sanoo tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.

”Siitepölykausi on pian alkamassa, ja ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta. Tutkijamme seuraavat ilman siitepölypitoisuuksia ympäri vuoden, jotta pystymme tiedottamaan heti, kun ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan ilmassa”, kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Tutkimuksessa Ilmatieteen laitoksen tutkijat olivat osa ydinryhmää, joka suunnitteli tutkimusasetelman ja analysoi data-aineistoja, ja Turun yliopisto tarjosi siitepölydataa Suomen alueelta.

Ilmatieteen laitos kehittää Turun yliopiston sekä muiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa siitepölypitoisuuksien mallinnus- ja seurantamenetelmiä. Siitepölyn lisäksi tutkimuksen kohteena ovat ulkoilman muut biologiset hiukkaset, kuten itiöt, virukset ja bakteerit. Ilmatieteen laitoksen ilmakehämalli SILAM sisältää maailman huippuun lukeutuvan siitepölykulkeumamallin.

Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ja tiedottanut ilman siitepölypitoisuuksista Suomessa 1970-luvulta lähtien. SmartPollen-teknologiaa hyödyntävä Norkko®-tiedotuspalvelu tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, ja se edustaa maailman huippua. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen tutkijat osallistuvat myös laajasti siitepölyihin ja ulkoilman sieni-itiöihin liittyvään tutkimukseen. Vuosikymmenten arvokas seuranta-aineisto ilman siitepölypitoisuuksista mahdollistaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten havaitseminen ja tutkimisen.

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Mikhail Sofiev, Ilmatieteen laitos, mikhail.sofiev@fmi.fi, p. +358 50 3290578 (haastattelut englanniksi: siitepölykulkeuman mallinnus ja ennusteet, data-analyysi, ilmakehän fysiikka ja kemia, ilmakehän koostumuksen mallinnus)

Dosentti Annika Saarto, Turun yliopisto, annika.saarto@utu.fi, p. +358 50 344 5531 (aerobiologia, siitepölyhavainnot, Suomen siitepölytiedotus ja -ennustepalvelu Norkko)

Ilmatieteen laitoksen mallintamat siitepölyennusteet Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan

Turun yliopiston siitepölytiedotussivusto Norkko

Copernicus Atmospheric Monitoring Service CAMS, ilmanlaatu- ja siitepölyennusteet

Tutkimusartikkeli: “Higher airborne pollen concentrations correlated with increased SARS-CoV-2 infection rates, as evidenced from 31 countries across the globe”

03.03.2021 07:28

Tutkimuksessa syvennytään erityisesti pienhiukkasten sisältämän mustan hiilen, eli noen, ominaisuuksiin ja lähteisiin pääkaupunkiseudulla. Mustan hiilen merkittävimpiä päästölähteitä ovat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää näin ilmakehää. Mustan hiilen lisäksi tutkimuksessa keskitytään myös ultrapienten- ja nanohiukkasten pitoisuuteen ja alkuperään. Erittäin pienillä hiukkasilla on vaikutusta erityisesti ihmisten terveyteen, sillä ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja sitä kautta myös verenkiertoon ja aivoihin.

Mittauksia tehdään Tampereen yliopiston mobiililaboratoriolla ja niissä hyödynnetään myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaadun mittausasemilta saatavaa tietoa. Mobiililaboratorio liikennöi muun muassa Ruskeasannan pientaloalueella, Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä ja Helsingin keskustassa maaliskuun aikana.

”Mittaustulokset tuovat tärkeää lisätietoa hiukkasten pitoisuusvaihtelusta kaupunkialueella ja auttavat arvioimaan menetelmiä, joilla voidaan parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua”, kertoo erikoistutkija Sanna Saarikoski Ilmatieteen laitokselta.

Puunpoltto on näkynyt HSY:n mittausasemalla Ruskeasannan alueen ilmanlaadussa alkuvuoden kylmillä pakkasilla. Lähiympäristössä on runsaasti pientaloasutusta ja alueen kaduilla on vähän liikennettä. Helsingin keskustassa mitattuihin mustan hiilen pitoisuuksiin vaikuttaa pääasiassa liikenne.

”Alkuvuonna korkeimmat mustan hiilen pitoisuudet on mitattu pääkaupunkiseudulla Ruskeasannan mittausasemalla. Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat puolestaan erityisen korkeita vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa”, ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä kertoo.

Mittauskampanjan toteuttavat yhteistyössä Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorio, Itä-Suomen yliopisto ja HSY. Mittaukset ovat osa Black Carbon Footprint ja “Transport derived Ultrafines and the Brain Effects" (TUBE) -hankkeita. Black Carbon Footprint -hanke on Business Finlandin ja hankkeeseen osallistuvien tahojen rahoittama laaja ja kansainvälinen tutkimuskokonaisuus, johon osallistuu yhdeksän suomalaista eri alojen tutkimusryhmää, kymmenen yritystä ja useita viranomaistoimijoita. TUBE on Euroopan komission rahoittama Horisontti 2020 -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää mekanismeja, jotka liittyvät ilmansaasteille altistumiseen etenkin neurologisten sairauksien kannalta. TUBE-konsortio koostuu kahdeksasta akateemisesta ja kolmesta teollisuuskumppanista sekä neljästä tutkimusorganisaatiosta, jotka tulevat kahdeksasta Euroopan maasta, Kiinasta sekä Chilestä. Lisätietoja Black Carbon Footprint hankkeesta ja mustasta hiilestä löytyy Black Carbon Footprint -hankkeen verkkosivuilta. TUBE-hankkeesta saa lisätietoja myös hankkeen verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sanna Saarikoski, Ilmatieteen laitos, p. 050 5906091, sanna.saarikoski@fmi.fi

Ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, HSY, p. 050 3520593, jarkko.niemi@hsy.fi

Black Carbon Footprint -hanke: http://www.bcfootprint.com/

TUBE-hanke: https://www.tube-project.eu/

Ruskeasannan asemakuvaus

01.03.2021 09:40

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli koko maassa yhdestä neljään astetta tavanomaista kylmempi. Keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja länsiosassa -5 ja -10 asteen välillä, lounaissaaristossa -3 asteen molemmin puolin. Maan itä- ja pohjoisosassa keskilämpötila oli -10 ja -15 asteen välillä.

Lämpötila pysytteli suuressa osassa maata enimmäkseen pakkasen puolella koko helmikuun. Kuukauden puolen välin tienoilla lämpötila käväisi plussan puolella muutaman päivän ajan lounaassa ja länsirannikolla, mutta vasta 20. päivä helmikuuta alkaen sää lauhtui, ensin maan etelä- ja länsiosassa ja loppukuusta pohjoisinta Lappia myöten. Helmikuun viimeisenä päivänä lounaissaaristossa mitattiin uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä seuraavilla pitkäaikaisilla havaintoasemilla: Hanko Tvärminne, Hanko Russarö ja Lemland Nyhamn.

Kuukauden alin lämpötila, -39,7 astetta, mitattiin 20. päivä helmikuuta Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden ylin lämpötila, +9,8 astetta, mitattiin kuukauden 25. päivä Maarianhaminan lentoasemalla ja Jomalan Jomalabyssä.

Maan keskiosassa oli paljon lunta

Itä-Suomesta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella satoi helmikuun aikana tavanomaista enemmän, paikoin harvinaisen paljon. Lounaassa sademäärät olivat puolestaan yleisesti tavanomaista vähäisempiä. Pohjois-Suomessa sademäärä oli tavanomainen.

Helmikuun suurin sademäärä, 72,8 millimetriä, mitattiin Vesannon kirkonkylällä. Vähiten satoi Paraisten Utössä, 6,4 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä etelä- ja lounaisrannikolla 5–20 senttimetriä, maan keski- ja pohjoisosassa yleisesti 40–80 senttimetriä. Maan keskiosassa oli lunta tavanomaista enemmän, etelässä puolestaan tavanomainen määrä tai tavanomaista vähemmän. Pohjois-Lapissa lunta oli jopa harvinaisen vähän.

Talvi oli noin asteen tavanomaista leudompi

Talvi eli joulu-helmikuu oli lämpötiloiltaan lähes koko maassa noin asteen verran tavanomaista leudompi. Joulukuu oli talvikuukausista leudoin. Monilla Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemilla kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, eli näin leuto joulukuu toistuu harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Maan etelä- ja keskiosassa talven keskilämpötila oli -2 ja -8 asteen välillä, lounaissaaristossa hieman lauhempi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli -7 ja -12 asteen välillä.

Joulu-helmikuun aikana maan etelä- ja keskiosassa satoi tavanomaista enemmän, jopa harvinaisen paljon. Sen sijaan maan pohjoisosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia, ja Pohjois-Lapissa satoi koko jakson aikana tavanomaista vähemmän. Lumisademäärä oli keskiarvojen yläpuolella maan keskivaiheilla, mutta keskiarvojen alapuolella lounaassa sekä paikoin Lapissa.

Lisätietoja:

Talvisään tilastoja

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi sääilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

24.02.2021 07:44

Odin laukaistiin 600 kilometrin korkeudelle Venäläisellä START-1-kantoraketilla Itä-Siperiasta Svobodnyn sotilastukikohdasta 20 vuotta sitten 20.2.2001. Odinin kyydissä on kaksi mittalaitetta: radiometri SMR sekä optinen spektrometri OSIRIS. Odin-satelliitin toteutuksessa hyödynnettiin hienosti monitieteellistä tutkimusyhteistyötä, sillä satelliittia on käytetty sekä tähtitieteellisiin mittauksiin että maapallon ilmakehän havainnointiin ja ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

Yhtenäinen 20 vuoden mittausaikasarja on arvokas ilmastonmuutostutkimuksessa

Ilmatieteen laitos on osallistunut OSIRIS-spektrometrin datan analysointiin ja hyödyntänyt mittauksia keski-ilmakehän tutkimuksessa. OSIRIS mittaa ilmakehän korkeusjakaumia, muun muassa otsonia, typpidioksidia ja pienhiukkasia. Jatkuvat mittaukset 20 vuoden ajalta varmistavat yhtenäisen aikasarjan, joka on ainutlaatuinen, kun tutkitaan otsonikadosta toipumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia keski-ilmakehässä.

OSIRIS-mittauksia hyödynnetään tällä hetkellä Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelussa ja ilmaston tilaa kuvaavissa raporteissa sekä seurattaessa Montrealin protokollan vaikutuksia otsonikerroksen toipumiseen. OSIRIS-mittausten muodostaman mittausaikasarjan avulla on voitu todeta, että keski-ilmakehän yläosassa otsonikerroksen kato on odotetusti pysähtynyt ja otsonikerros lähtenyt palautumaan.

Odin-satelliittihankkeessa Suomella oli ensimmäistä kertaa vastuurooli

Odin-hanke on ollut ensimmäinen piensatelliittihanke, jossa Suomella on ollut vastuullinen rooli. Hanke perustui Business Finlandin edeltäjän Tekesin ja Swedish National Space Boardin vuonna 1994 solmimaan yhteistyösopimukseen. Suomalaisyritysten teknologiaosaamista radiometreistä hyödynnettiin SMR-mittalaitteen valmistamisessa ja ilmakehä- ja datanprosessointiosaamista OSIRIS-mittalaiteprojektissa.

Alun perin kaksivuotiseksi suunnitellun satelliitin 20 vuoden mittausaika on erinomainen saavutus satelliitin ja sen instrumenttien rakentajille. Satelliitin havaintojen pohjalta on julkaistu yli 400 tieteellistä artikkelia. OSIRIS-mittauksille saadaan jatkoa, kun Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja Belgian yhdessä kehittämän Altius-satelliitti laukaistaan lähivuosina.

Lisätietoja:

Yksikönpäällikkö Johanna Tamminen, p. 040 737 8733, johanna.tamminen@fmi.fi

Erikoistutkija Viktoria Sofieva, p. 050 3803413, viktoria.sofieva@fmi.fi

23.02.2021 10:29

Perseverance-kulkija lähetti ensimmäiset kuvat Marsista heti laskeutumisensa jälkeen. Viikonlopun aikana Perseverance lähetti Maahan lisää kuvia, videota ja ääninäytteen. Myös ensimmäiset ”terveystiedot” kulkijasta on saatu. Mukana kulkevat mittalaitteet näyttävät olevan kunnossa avaruusmatkan ja laskeutumisen jäljiltä.

Ilmatieteen laitos on toimittanut Perseveranceen mittalaitteita. Vaisalan antureilla varustettujen Ilmatieteen laitoksen mittalaitteiden avulla kerätään tarkkoja ja luotettavia paine- ja kosteusmittaustietoja Marsin äärimmäisistä olosuhteista.

Kulkijan testaus- ja käyttöönottovaihe kestää noin 2 viikkoa ja ensimmäiset Perseverancen tekemät tieteelliset mittaukset saadaan noin 10 päivän kuluttua.

”Laskeutumisen jälkeen kulkijan mittalaitteet kytkettiin vuorotellen hetkeksi päälle, jotta nähtiin niiden olevan toimintakunnossa. Lisäksi muun muassa nostettiin kameramasto, jonka varressa myös kosteusmittalaite on kiinni. Seuraavina päivinä päivitetään kulkijan ohjelmisto Marsin pintaoperaatioita varten”, selventää Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

”Olemme vastaanottaneet lyhyitä mittauksia sekä MEDA HS-kosteusmittarista että MEDA PS-painemittarista. Molemmat toimivat täysin kuten odotettiin. Laskeutuminen on todella rankka kokemus mittalaitteille ja on hienoa saada vahvistus, että siitä selvittiin”, kertoo tutkimusinsinööri Maria Hieta.

Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet ovat osa espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämää Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) -mittauslaitteistoa. MEDA-mittauslaitteisto on käytännössä sääasema, joka tekee monenlaisia mittauksia kaasukehästä. Se mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten määrää ja kokoa. Perseverance-kulkijassa olevat Vaisalan paine- ja kosteusanturit ovat vastaavia, mutta kehittyneempiä, kuin Marsiin Curiosity-kulkijan mukana vuonna 2012 lähetetyt anturit.

Lisätietoja:

Maria Genzer, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos +358 29 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Maria Hieta, tutkimusinsinööri, Ilmatieteen laitos +358 29 539 2063, maria.hieta@fmi.fi

Miia Lahti, viestintäpäällikkö, Vaisala +358 50 555 4420, comms@vaisala.com

Tiedote ”Punainen planeetta näkyvissä – Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan tieteelliset mittalaitteet Mars-kulkijassa ovat valmiina tositoimiin” julkaistiin 15.2.2021 >>

Science on Mars -video esittelee Marsia planeettana ja kertoo, miksi sen tutkiminen on tärkeää.

19.02.2021 11:12

Venäjällä ja osin myös Suomessa vallinnut laaja korkeapaineen alue on jo pitkään pitänyt sään kylmänä ja enimmäkseen poutaisena. Ilmatieteen laitos ennustaa, että suursäätilassa on nyt kuitenkin tapahtumassa muutos.

”Useita matalapaineita lumisateineen kulkee lähivuorokausien aikana maamme yli itään. Etelässä ja lännessä sateet voivat tulla osin vetenä ja jäätävää vesisadettakin esiintyy etenkin sunnuntaina Uudeltamaalta Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä”, sanoo päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta.

Lumikertymät voivat olla ensi viikon puoliväliin mennessä maan etelä- ja keskiosassa paikoin jopa yli 40 senttimetriä. Lumi tulee ajoittain navakan tuulen säestyksellä, mikä kinostaa lunta ja tekee ajokelistä paikoin erittäin huonon. Pohjoisessa sateet jäävät vähäisemmiksi.

Lämpötila kohoaa lähipäivinä lounaassa ajoittain nollan yläpuolelle. Muuten lämpötila vaihtelee maan etelä- ja länsiosassa enimmäkseen nollan ja -12 asteen, Itä- ja Pohjois-Suomessa -10- ja -20 asteen välillä. Tuuli lisää ajoittain pakkasen purevuutta.

Sään ennustettavuus heikkenee ensimmäisen talvilomaviikon loppupuolella.

”Tämän hetken ennusteiden valossa näyttää todennäköiseltä, että viikon lopulla sää lauhtuu myös pohjoisessa. Lämpötila kuitenkin pysyttelee Lapissa enimmäkseen pakkasen puolella”, meteorologi Hannu Valta ennustaa.

Pitkien sääennusteiden mukaan maaliskuun ensimmäinen viikko olisi koko maassa tulevaa viikkoa vähäsateisempi ja lämpöoloiltaan lähellä tavanomaista. Ennusteessa on kuitenkin jo huomattavaa epävarmuutta.

Auringon lämmitys alkaa jo näkyä päivälämpötiloissa

Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuun loppupuolella tavanomainen vuorokauden ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 0…-4 astetta ja maan pohjoisosassa -4…-8 astetta. Vuorokauden alin lämpötila on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa -4…-8 astetta, maan itäosassa -8…-12 astetta ja maan pohjoisosassa -12…-16 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla lämpötila voi olla reilut kymmenen astetta matalampi kuin päivällä. Lunta on helmikuun loppupuolella tilastojen mukaan tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20–40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä ja itä- ja pohjoisosassa 60–80 senttimetriä.

Lisätietoa:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Talvilomaviikkojen sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

15.02.2021 10:17

Kaikki katseet kääntyvät kohti avaruutta, kun Perseverance-kulkijan on tarkoitus laskeutua Marsiin helmikuussa. Ilmatieteen laitos on toimittanut Perseveranceen mittalaitteita. Vaisalan antureilla varustettujen Ilmatieteen laitoksen mittausinstrumenttien avulla kerätään tarkkoja ja luotettavia paine- ja kosteusmittaustietoja Marsin äärimmäisistä olosuhteista.

Perseverance etsii merkkejä muinaisesta elämästä

Marsiin laskeutuminen on jännittävä hetki. Todellinen testi on kuitenkin koko tutkimusmatkan mittainen. Perseverance-kulkijan on tarkoitus tutkia punaista planeettaa vähintään yhden Marsin vuoden eli noin kahden Maan vuoden ajan.

Kulkijan suunnitellaan laskeutuvan Jezero-kraatterissa sijaitsevaan entiseen jokisuistoon, joka on ihanteellinen paikka etsiä merkkejä muinaisesta elämästä. Kerätäkseen tietoja ja näytteitä punaiselta planeetalta NASA tekee yhteistyötä luotettavien tiedeyhteisön kumppaneiden kanssa.

Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet ovat osa espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämää Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) mittauslaitteistoa. MEDA-mittauslaitteisto on käytännössä sääasema, joka tekee monenlaisia mittauksia kaasukehästä. Se mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten määrää ja kokoa. Perseverance-kulkijassa olevat Vaisalan paine- ja kosteusanturit ovat vastaavia, mutta kehittyneempiä, kuin Marsiin Curiosity-kulkijan mukana vuonna 2012 lähetetyt anturit.

”Kulkijan laitteiston on toimittava Marsin haastavassa ympäristössä erittäin alhaisessa paineessa ja kylmässä lämpötilassa. Lisäksi sen on kestettävä mahdolliset pölymyrskyt. Ympäristötekijöiden ja mahdollisten laskeutumiseen liittyvien vaarojen lisäksi jo pelkkä etäisyys Marsin ja Maan välillä tekee tehtävästä haastavan. Jos jokin menee vikaan, kukaan ei pääse korjaamaan mittalaitteita”, Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer sanoo.

Meteorologinen havaintoverkko toisella planeetalla

Laskeutumisen jälkeen Perseverance- ja Curiosity-kulkijat toimivat noin 2 000 kilometrin päässä toisistaan. Niiden avulla Marsin pinnalle muodostuu pienimuotoinen kaasukehän havaintoverkko. Tämä on ensimmäinen askel kohti Marsiin suunniteltua laajempaa havaintoverkkoa.

”Mars ja Maa ovat kuin kiviset siskokset. Yhteistä molemmille ovat vuodenaikojen vaihtelu, napajäätiköt, samanlainen akselikallistuma, päivän pituus ja kivinen maaperä. Mars tarjoaa meille yksinkertaistetun mallin Maasta – planeetan ilman kasvillisuutta, vettä, ihmisiä, kaupunkeja tai muita tieteellisiä havaintoja häiritseviä tekijöitä, joita kohtaamme Maassa”, Genzer sanoo. ”Planeettojenvälinen kaasukehätutkimus antaa meille työkaluja ymmärtää paremmin omaa elinympäristöämme, Maapalloa. Ja kuka tietää, mitä muuta samalla saattaa löytyä.”

”Olemme innoissamme voidessamme jälleen tarjota maailman johtavaa anturiteknologiaa Mars-tehtävään. Tarkat ja kestävät HUMICAP®- ja BAROCAP®-anturimme tuottavat laadukasta kosteus- ja painedataa myös punaisen planeetan pinnalta, ja ne muodostavat perustan kaasukehän havaintoverkolle Marsissa”, Vaisalan tuotteista ja teknologioista vastaava johtaja Samuli Hänninen toteaa.

Mars 2020 -tehtävä on osa NASAn Mars-tutkimusohjelmaa. Perseverance-kulkija on suunniteltu tutkimaan Marsin olosuhteita ja geologiaa sekä etsimään merkkejä muinaisesta elämästä. Tehtävässä kerätään ja varastoidaan sarja kivi- ja maanäytteitä, jotka voidaan tuoda tulevaisuudessa Maahan.

Lue lisää avaruushankkeista ja avaruuteenkin soveltuvasta mittausteknologista osoitteesta vaisala.fi/avaruus.

Lisätietoja tiedotusvälineille:

Maria Genzer, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos +358 29 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Maria Hieta, tutkimusinsinööri, Ilmatieteen laitos +358 29 539 2063, maria.hieta@fmi.fi

Tiina Ervasti, viestinnän asiantuntija, Ilmatieteen laitos +358 29 539 3501, viestinta@fmi.fi

Miia Lahti, viestintäpäällikkö, Vaisala +358 50 555 4420, comms@vaisala.com Science on Mars -video esittelee Marsia planeettana ja kertoo, miksi sen tutkiminen on tärkeää.

Ilmatieteen laitos on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva tutkimus- ja palvelulaitos. Sen tehtävänä on tuottaa laadukkaita havaintoja ja tutkimustietoja ilmakehästä ja meristä. Laitos yhdistää tämän asiantuntemuksen sää-, ilmasto- ja meritiedepalveluihin, joita se tarjoaa yleisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi ottaen huomioon tarpeen ylläpitää valmiutta. Lisätietoja Ilmatieteen laitoksen toiminnasta avaruudessa: https://space.fmi.fi linkedin.com/finnish-meteorological-institute

Vaisala on maailman johtava sää-, ympäristö- ja teollisuusmittausten ratkaisuja tarjoava yritys. Yli 80 vuoden kokemukseensa tukeutuen Vaisala auttaa tekemään havaintoja paremman maailman rakentamiseksi myös avaruuden olosuhteet kestävällä teknologialla, jota on käytössä jopa Marsissa ja vieläkin kauempana. Olemme luotettava kumppani asiakkaille ympäri maailman. Tarjoamme kattavan valikoiman edistyksellisiä havainto- ja mittaustuotteita sekä palveluita. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on yli 1 900 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiö on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. vaisala.fi/space, twitter.com/VaisalaGroup, linkedin.com/vaisala